Mont Blanc -leivos

3. helmikuuta 2014

Lähdin kokeilemaan tällaista kakkua nähdessani siitä maininnan eräässä sarjakuvassa. Tämä mielenkiintoinen ulkonäkö herätti siinä huomioni ja lähdinkin sitten tutkimaan enemmän tämän leivonnaisen alkuperää. Resepti on alunperin lähtöisin Italiasta, mutta on suosittu maailmalla, etenkin Japanissa. Japanilaista variaatiota kakusta lähdinkin toteuttamaan kuppikakun muodossa.

Mont Blanc leivoksen perusraaka-aineena toimii kastanja, joita pystyy joko itse tuoreista kypsentämään tai sitten käyttämään säilöttyjä (kuten minä tässä reseptissä). Lopputulokseksi saadaan sopivan aromikas, erikoinen, mutta ei liian makea leivonnainen, jota uskoakseni kehtaisi asettaa tarjollekin.


Näiden säilöttyjen kastanjoiden ulkonäkö vaikutti aluksi hieman mielenkiintoiselta, mutta kun niitä ajatteli vetisinä pähkinöinä (eikä jonkin pienen eläimen aivoina) niin ne olivat ihan siedettäviä. Itse löysin kastanjani Stockmannin Herkusta. 

Mont Blanc kakku:
(uunipannullinen tai 12 muffinssia)


Kakkupohja ("pesusienikakku")
3           kananmunaa
3           munankeltuaista
2 3/4 dl sokeria
ripaus    suolaa
1 dl       vehnäjauhoja (laitoin itse hieman yli desin)
~½ dl    perunajauhoja (alunperin reseptissä suositeltiin maissitärkkelystä mutta sitä ei ollut kaapissa)

Kastanjapyree
reilu 400 g säilöttyjä kastanjoita (tölkissä oli 10 oz. eli vajaa 300 grammaa, käytin siis n. 1,5 tölkillistä)
reilu 1 dl    kermaa (itse käytin vispikermaa)
reilu 1 dl    sokeria
1                munankeltuainen
1/4 tl          vaniljan siemeniä

Kastanjakerma
1 3/4 dl kermaa (vatkataan vaahdoksi)
3 rkl     tomusokeria
3/4 dl   kastanjapyreetä

Valmistuksessa lähdettiin liikkeelle ensin kakkupohjan tekemisestä. Koska kyseessä sponge cake (vapaa suomennos pesusienikakku) niin taikinaa pidettiin lämpöhauteella, itse toteutin tämän vedenkeittimen ja isomman kulhon avulla.
Laitoin munat, keltuaiset, sokerin ja suolan kulhoon ja vatkasin käsivatkaimella lämpöhauteen päällä vaahdoksi. Seos lämpeni hauteella n. kädenlämpöiseksi. Itse vatkaus vei muutaman minuutin (lopputulos muistutti muna-sokerivaahtoa kuten perinteisessä täytekakussa). 
Vaahtoon lisäsin sitten jauhot sekoitellen hennommin, että kuplat säilyisivät. Lopulta kaadoin seoksen voidellulle muffinssipellille. Uuni oli 200 asteella ja paistoaika n. 7-10 minuuttia, kunnes hieman saanut väriä ja kypsynyt. Nostin pellin pois uunista ja annoin jäähtyä kunnolla.
Toinen vaihtoehtoinen muoto kakkupohjan toteuttamiseen olisi ollut uunipellille, jolloin saataisiin ohuita laattoja joiden päälle kuorrutteen voisi kasata puolikkaaksi sylinteriksi.

Seuraavaksi vuorossa kastanjapyree, jossa sauvasekoittimella soseutin kastanjat. Hellalla kasarissa kerma, sokeri, keltuainen ja vanilja sekaisin ja keittää miedolla lämmöllä niin että seos hieman sakeutuu kinuskiseksi. Annoin seoksen jäähtyä ennen kastanjasoseen lisäämistä. Kun
Kun sekoitin kastanjasoseen ja kinuskin, survoin ne vielä siivilän läpi saadakseni ylimääräiset paakut pois, että purostus olisi helpompaa (tämä todella oli tykkyä tavaraa). Kun siivilöity niin jääkaappiin odottelemaan.

Pyree muistutti hieman jauhelihaa siivilöinnin aikana.

Viimeiseksi päästiin kastanjakermaan, jossa juurivalmistettua kastanjapyreetä otettiin 3/4 desiä ja sekoitettiin se kermavaahtoon ja tomusokeriin. Tämä oli ehkä nopein ja yksinkertaisin vaihe.


Koversin jäähtyneisiin muffinsseihin pienet kolot keskelle, johon sitten pursotin kastanjakermaa, kuten kuvassa näkyy. Tarkoituksena saada siis korkea huippu leivoksen päälle.


Lopulta vielä kastanjapyree kerman päälle. Tämä pyree oli tosiaan hyvin tykkyä tavaraa, joten sen pursottaminen oli suhteellisen kovaa työtä, sen takia suosittelen ehdottomasti siivilän läpi survomista ennen pursotusta. 
Halutessaan nämä olisi voinut koristella nätimminkin, itse tyydyin tomusokeriin, joka kuitenkin päätti hyvin nopeasti sulaa leivosten päältä. Lopputulos oli kuitenkin hauska. 
Kokeilin kahta eri pursotusvariaatiota, eli tuota perinteisempää tähtipäätä pursottimessa ja sitten kapeaa kärkeä, jolla tehty lopputulos muistuttaa spagettia.

Maku oli mitä mainioin, omien mieltymysteni mukainen erityisesti siksi, että nämä eivät olleet liian makeita.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Mitä pidit? Olisi mahtavaa jos kommentoisit!

Blogger Widget