Kropsu

16. tammikuuta 2015


Eteläpohjalaisia juuriani mainostaakseni joudun valitettavasti toteamaan, että Kurikasta kotoisia ja kropsua eväänä sanonnan jälkimmäinen osuus ei toistaiseksi vielä pidä kohdallani paikkaansa. Jonain päivänä kuitenkin aion korjata tämän vääryyden ja ottaa kropsua evääksi jonnekin.
Mutta itse asiaan, kropsu on mitä mainioin eteläpohjalainen pannukakun sukulainen. Kropsu sopii niin makeaksi herkkupalaksi, välipalaksi kuin suolaisen nälkäänkin, riippuen siitä, millä sen kuorruttaa, jos ylipäätään kuorruttaa. Suurimpana erona kropsun ja perinteisen uunipannukakun välillä lienee rakenne: kropsu on ohut ja pinnalta paistunut, muttei kovinkaan rapea. Sen oikeastaan kuuluukin näyttää hieman epätasaiselta ja muhkuraiselta. Etenkin ennen paistoa päälle nokareina lisätty voi korostaa tätä epätasaisuutta ja tuo kropsuun sen tunnusomaisen pehmeyden. Kropsu on yleensä hieman pehmeämpää/huokoisempaakin kuin tiivis pannukakku.
Itse en aiemmin erityisemmin perustanut kropsusta, mutta nyt möyhemmin olen ruvennut sitä kovasti arvostamaan. Liekö kyseessä sitten makuaistin kehittyminen vai uuden näkökulman luominen. Kropsua kannattaa kuitenkin kokeilla.

Kropsu

uunipannullinen

4         reilua kananmunaa
5 dl     maitoa
2½ dl  täysjyvävehnäjauhoja
ripaus suolaa
(1 tl    sokeria)
50 g    voita

Sekoita kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää maito, jauhot ja suola (myös sokeri) ja sekoita hyvin. Voitele puhdas uunipannu osalla voimäärästä. Kaada taikina uunipannulle. Tiputtele loppu voi nokareina taikinan päälle.
Paista taikinaa 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes pinta on kohoillut kummuille ja ruskistunut sopivasti.
Tarjoile sellaisenaan, hillon kera tai käytännössä minkä tahansa kanssa mitä keksii. Kropsu sopii niin suolaiseen kuin makeaan nälkään.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Mitä pidit postauksesta? Olisi mahtavaa jos kommentoisit!

Blogger Widget