Eteläpohjalaisilla juurilla marjaklimppisoppa

19. syyskuuta 2015


Perinneruokaa parhaimmillaan. Raikas marjakeitto yhdistettynä makeisiin taikinapalloihin eli klimppeihin. Tämä perinteinen jäkiruoka valmistuu kätevästi ja maistuu hyvältä.


Puolukkakausi on avattu nyt varsin mukavasti ja puolukoita voikin sitten urakalla käyttää eri ruokiin. Viiimeviikolla kun kävin puolukassa, marjat olivat vielä osittain raakoja, joten ehkä ne hiljalleen alkavat kypsyäkin. Puolukkahyytelö tosin jo päätyi jääkaappiin, sillä se nimenomaan kannattaa valmistaa hieman raaoista marjoista niiden sisältämän pektiinin takia. Pektiini toimii siis hyytelöimisaineena, jolloin hyytelöityminen tapahtuu puolukoiden omasta puolesta, eikä ylimääräisiä aineita tarvitse lisätä.
Pariin otteeseen olen eteläpohjalaisia juuriani mainostanut, mutta nyt voisi jälleen olla uusi hyvä syy asian hehkuttamiselle. Mielestäni murteet ja maakuntaerot ovat loistava asia suomalaisissa, josta ei pitäisi luopua. Valitettavasti kuitenkin yhä enemmän murteet ja kansanperinteet katoavat kun tietoa ei viedä uusille sukupolville. En voi hirveämmin väittää, että olisin perinteisimmästä päästä ihmisiä, tai että olisin saanut kunnon eteläpohjalaisen "koulutuksen" asioihin. Hassuinta kaikessa on se, että vasta näin vanhempana ymmärtää monia asioita mitä lapsena teki tai tuli opittua. Tai jos ei muuta, niin huomaa miten vaikeaa puhuminen eri murteisten ihmisten kanssa voi olla. Joudun todella usein toteamaan, että aina tavalliseksi luulemani sana ei olekaan ihan niin tavallinen muille. Esimerkiksi jopparin, eli pyörän tavaratelineen tai lestan eli satulan kanssa on ollut paljon hauskoja hetkiä ihmisillä kun olen yrittänyt selittää. Näitä sanoja aina ilmaantuu erilaisissa tilanteissa, eikä vastapuoli välttämättä edes tajua mainita, ettei ymmärrä jotain käyttämääni sanaa. 
Jokatapauksessa tästä avautumisesta huolimatta en tarkoita, että puhuisin kovinkaan leveää murretta tai mitään. Enemmänkin vain tapa lausua asiat tai painottaa tiettyjä kirjaimia yms. on erilainen, ja kommunikointi sujuu pääosin moitteettomasti. Maakuntiin liittyviä perinneruokia löytyy myös paljon, ja on aina hauska kuunnella mitä ihmiset laittavat tai eivät laita ruuaksi eri syistä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla maksalaatikko kuuluu perinteisesti joulupöytään, kun taas muuallapäin suomea sitä syödään kaikkina muina aikoina. Etelä-Pohjanmaalla keittoruaat ja muut kattilassa valmistettavat ruuat ovat hyvin tavallisia. Pernoja ja soosia, kuten tavallista sanoa. Näinpä siis yksi eteläpohjalainen mielipiteitä jakava perinneruoka on klimppisoppa. Klimppisoppa valmistetaan perinteisesti lihaliemeen ja siinä on taikinasta valmistettuja keiton liemessä kypsytettyjä klimppejä ja lihaa. Jotkut väittävät, että tähän keittoon kuuluisi vielä rusinoitakin, mutta itse en allekirjoita väitettä suolaisen version osalta. Sitten kun taas klimppisopasta tehdään lihaton, toisinsanoen makea, on hyvin todennäköistä että klimppitaikinassa tai liemessä rusinoita löytää. Tällöin liemenä voi olla mehusta keitetty liemi tai kun halutaan oikein trahteereilla pröystäillä niin marjoista tehty liemi. Klimppisopan klimpit ovat siis keiton kiehuessa nesteeseen tiputeltavia taikinapaloja, jotka sitten kypsyvät keittämisen aikana ja maustuvat samalla.


Tällaiseen marjakeittopohjaiseen klimppisoppaan voi siis käyttää mitä tahansa marjoja, viinimarjoista tulee vamasti myös hyvä lopputulos. Omassa versiossani tosiaan puolukat saivat loistaa pääosassa. Marjakeitosta tulee hieman hapan puolukoita käyttäessä, mutta happamuutta tasapainottaa liemeen lisätty siirappi ja makeat klimpit. Klimppien tekeminen liemeen ei ole mitenkään hirveän vaikeaa, mutta saattaa sotkea hieman, joten ei kannata pyhätantussa ruokaa ruveta laittamaan. Vaikka keitto saattaa näyttää varsin kummalliselta, niin maku on loistava. Klimpit muistuttavat koostumukseltaan hieman keitettyä pastaa. Kannattaa siis kokeilla tätä oivaa perinneruokaa, joka on tosin tässä versiossa hieman äveriäämpi mitä muinoin perinteisesti vaatimattomissa oloissa valmistettiin.

Marjakeitto klimpeillä

4 annosta

Keitto
8 dl vettä
2 dl puolukkasurvosta (jos ei ole sokeroitua, lisää hieman sokeria keittoon)
½ dl siirappia
½ dl vettä
2 rkl perunajauhoja

Klimpit
50 g voita
1 dl vehnäjauhoja
½-1 dl maitoa
1 kananmuna
ripaus suolaa

Laita vesi ja siihen sekoitettu puolukkasurvos kiehumaan.
Valmista klimppitaikina kasarissa. Sulata ja kuumemma voi. Lisää sulaan voihin jauhot ja kypsennä hetki, älä ruskista. Nosta pois liedeltä ja sekoita siihen maito. Lisää maitoa ensin puoli desiä ja sekoita. Taikinan tulee olla juuri ja juuri sekoitettavan tahmaista, mutta ei murenevaa tai liian vetistä. Itselläni meni maitoa noin 70 ml. Anna taikinan jäähtyä jääkaapissa niin, ettei se ole kuumaa. 
Lisää kiehautettuun vesi-puolukkanesteeseen siirappi. Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä ja kaada ohuena nauhana puolukkanesteen sekaan kokoajan sekoittaen. Kiehauta.
Lisää hieman jäähtyneeseen klimppitaikinaan kananmuna ja suola, sekoita hyvin.
Anna marjakeiton kiehua ja ota kaksi teelusikkaa. Ota toisella lusikalla klimppitaikinaa ja kaapaise taikina toisella lusikalla pallona/kokonaisena kiehuvaan keittoon.
Keittoa voi välillä hieman sekoittaa kauhalla, etteivät perunajauhot/klimpit pala pohjaan, mutta jatkuvaa sekoitusta ei tarvita, kun kiehumiskuplat sekoittavat keittoa. Jatka näin lopulle klimppitaikinalle ja kypsennä klimppejä 5-10 minuuttia (viimeisen klimpin mentyä nesteeseen anna kiehua 5 min).
Anna keiton jäähtyä ennen tarjoilua.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Mitä pidit postauksesta? Olisi mahtavaa jos kommentoisit!

Blogger Widget