Vege-caesarsalaatti revityllä tofulla, Täyteläiset vegesalaatit OSA 3

Miltä kuulostaa täydellinen ja terveellinen vege-caesarsalaatti? Sen valmistaminen on yllättävän helppoa ja lopputulos on kelpaa niin eväsrasian täytteeksi kuin päivälliseksi. Tämä caesarsalaatti voittaa tavis caesarit täyttävyydellään mennen tullen.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vegesalaattisarjani on pääsemässä päätökseensä tämän kolmannen osan myötä. Tällä kertaa on vuorossa jotain perinteistä, varmaankin kaikille tuttua, hieman erilaisessa muodossaan. Nimittäin caesarsalaatti, joka ei olekaan ihan niin caesarsalaatti. Caesarsalaatissahan on tyypillisesti anjoviksella maustettu kermainen kastike, rapeaa salaattia, krutonkeja ja kovaa juustoa. Nytpäs väännetäänkin sitten koko jutu päälaelleen ja tehdään täysin kasvipohjainen versio tästä klassikosta.

Idea lähti siitä liikkeelle, kun vegesalaattisarjan ensimmäiessä osassa mainitsin vihreiden salaattipohjien kyseenalaistamisestani. Usein nuo jäävuorisalaattiset salaattipohjat kun ovat niin energiaköyhiä, että nälkä tulee pian jo uudelleen, ellei sitten täytteet ole kunnossa. Siksipä tarjoankin tässä vaihtoehdon jäävuorisalaatille tai muille tavissalaateille, nimittäin lehtikaalin. Sitäkin voi hyvin käyttää salaattipohjana kaikissa salaateissa. Sen maku on voimakkaampi mitä perinteisissä salaateissa, mutta kun mukana on kunnon kastike, ei eroa juuri huomaa. Paitsi ehkä siinä pureskelussa. Nimittäin lehtikaali on aika jämäkkää, ja sen lehtirangat kannattaa kunnolla poistaa ennen salaattiin lisäämistä. 

Caesarsalaatin kastikkeeseen sain idean Minimalist Baker -blogista, jossa kastike oli toteutettu hummuksesta! Ihan loistava idea. Halutessaan hummuksen voi pyöräyttää tähän salaattiin itsekin, mutta yhtä hyvin voit käyttää kaupasta ostettavaa valmista hummusta. Voin kuitenkin vakuuttaa, että tämän ohjeen lopussa oleva hummusresepti ei vie sinulta enenpää kuin viitisen minuuttia.

Perinteisen parmesanin tilanne kokeilin toteuttaa cashewpähkinöistä ja manteleista tehtyä parmesania, mutta ihan yhtä hyvin sen tilalla voi käyttää mieleistään vegejuustoa. Pähkinäparmesaanin toteutan pähkinämassaa uunissa paistamalla, jolloin massasta saadaan rapsakka levy. Mitä ohuemmaksi kerrokseksi massan viitsii levittää, sen rapsakampia lastuja saa aikaan. Lastuihin tulee hieman suolakeksimäinen rakenne, mutta mielestäni se oli mukanaa rouskuteltavaa salaatissa.

Krutonkejakaan tästä salaatista ei löydy, sillä pähkinäparmesan ja rapeaksi paahdetut kikherneet korvaavat tuota rapeaa ja suolaista osiota. Kikherneiden paahtaminen on helppoa ja nopeaa, ja niistä tulee niin kätevästi herkullisia!

Lopuksihan caesarsalaatissa on aina se niinsanottu paras osuus, eli liha, mutta sitähän tästä reseptistä ei löydy, joten tofu korvannee tätä roolia. Koska kuutioina paistettu tofu olisi hieman tylsää salaatissa, saa tofun tälläkertaa repiä ronskeiksi paloiksi ja paistaa rapeaksi, jolloin se on vieläkin maukkaampaa. Jalotofun marinoitu tofu toimii hyvin, sillä sitä ei tarvitse sitten erikseen enää maustaa.

Kaikessa lyhykäisyydessään siis aika täydellinen caesarsalaatti. Parasta ehkä tässä reseptissä on se, että monista välivaiheista huolimatta, sen valmistukseen ei mene noin 30-40 minuuttia enenpää aikaa. Jos saat vielä jonkun kaveriksesi sitä valmistamaan, on ruoka valmista vielä nopeammin. Ja jos on todella kiire, käytä valmista hummusta ja parmesania, niin ruoka on valmista alta aikayksikön.

Tähän reseptiin on siis hyvä päättää täyteläisten vegesalaattien sarja. Mitäpä siis opimme? Ainakin sen, että salaatteja tehdessä kannattaa olla luova. On niin monia erilaisia kasviksia, joita voi salaatteihin käyttää ja saada ravintoarvoja, että ei kannata menettää tilaisuutta! Myös muutamilla ns. paremmilla valinnoilla voi vaikuttaa salaatin ravintoarvoihin. Pastasalaatti on täyttävämpää kun valitsee pastan oikein. Tai kun salaattipohjana käyttää jäävuorisalaatin sijaan lehtikaalta, on salaatti huomattavasti täyttävämpää.

Piditkö tästä vegesalaattisarjasta ja haluaisitko joskus jostain muusta ruuasta vastaavan tyyppisen sarjan? Entä opitko jotain uutta?

Vege-caesarsalaatti revityllä tofulla

2-3 annosta

Pähkinäparmesanlastut (tai valmista vegeparmesania)
½ dl cashewpähkinöitä, liotettuna väh. muutama tunti
½ dl manteleita, liotettuna  väh. muutama tunti
2 rkl ravintohiivahiutaleita
2 rkl sitruunamehua
1 tl soijaa
½ tl suolaa

Paahdetut kikherneet
½ pkt kikherneitä
½ tl savupaprikajauhetta
½ tl yrttisuolaa
1 tl oliiviöljyä

Caesarkastike
1½ dl hummusta (kaupasta/ohje alla)
2 rkl sitruunamehua
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl ravintohiivahiutaleita
1 tl kapriksia/1 pieni maustekurkku
1 tl sinappia
2 tl vaahterasiirappia
2 rkl soijamaitoa
ripaus suolaa

Rapea revitty tofu
100 g Jalotofu marinoitua tofua
öljyä paistamiseen

Salaatti
4-5 lehtä lehtikaalta
1 avokado

Liota pähkinäparmesanin casheweita ja manteleita muutama tunti tai yön yli. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja soseuta tahnaksi. Saa jäädä hieman karkeaksi. Levitä massa leivinpaperoidulle uunipellille mahdollisimman ohueksi.

Laita uunipannun toiseen päähän paahdettavat kikherneet, ripottele mausteet ja öljy päälle, sekoita. Paista molempia 175 asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia. Murenna parmesanlevy sopiviksi lastuiksi.

Valmista kastike. Voit joko tehdä hummuksen itse tai käyttää valmista. Laita hummus ja loput aineksista tehosekoittimeen ja soseuta tahnaksi. 

Ota marinoitu tofu ja revi siitä käsin sopivan kokoisia palasia. Paista ne öljyssä pannulla rapsakaksi.

Revi lehtikaali pieneksi ja poista (isoimmat) lehtirangat. Sekoita caesarkastike lehtikaaleihin isossa kulhossa. Kuori ja viipaloi avokado.

Kasaa lopuksi annoksiksi. Laita lautaselle ensin lehtikaalipohjaa, ripottele päälle sitten höysteitä.

Hummus (noin 1½ dl)

½ pkt esikypsennettyjä kikherneitä liemineen
2 valkosipulinkynttä
2 rkl tahinia
2 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa

Mikrota kikherneitä liemessään noin 3 minuuttia. Kuori valkosipulit. Soseuta kaikki ainekset tehosekoittimessa/sauvasekoittimella tahnaksi.