Syksyinen salaatti valmistuu satokauden raaka-aineista. Raitajuuri ja sen keltainen sukulainen keltajuuri sopivat lämpimän salaatin väripilkuiksi. Lehtikaalista tulee salaatille täyttävä pohja.
Kesän kääntymisessä syksyyn on parasta sumuiset aamut ja värit. Harva asia voittaa sitä tunnetta, kun aamulla aikaisin astut ulos ja aamukaste on vielä koskemattomalla nurmikentällä, sumua joka puolella ja keli on viileä, mutta vielä lämmin. Ilmaa haistaessasi tiedät syksyn kohta saapuvan, mutta kuitenkin lämpimiä kelejä on vielä luvassa.
Viikonloppuna ollessani mökillä menin varhain aamulla koiran kanssa ulos rantaan istuskelemaan ja katsomaan miten sumu peitti järven upeasti. Eteen näki korkeintaan parikymmentä metriä, pääskyset taiteilivat lähellä veden pintaa sumupilvien läpi ja kaislat humisivat hiljalleen. Toki idylliä hieman pilasi koiran haukahtelut sen huomatessa jotain olematonta ja vaarallista. Tuollaisina hetkinä tuntuu kuin aika olisi pysähtänyt ja osaa nauttia hetkittäin elämästä. Miksei useamminkin nauttisi pienistä yksinkertaisista hetkistä?
Toinen mainitsemani syksyn suosikkiasia, eli värit, on asia, jota ei voi olla huomaamatta. Vielä onneksi puut eivät juurikaan kellasta, mutta väriloiston voi huomata kaikkialta muualta. Syksyn kukkien voi huomata puhkeavat loistoonsa: syksyiset oranssit liljat, keltaisena leimuavat auringonkukat ja metsän aniliiset kanervat. Samalla satokausi on parhaimmillaan ja hyvällä tuurilla maasta voi nostaa värikkäitä juureksia.
Makeiden uusien porkkanoiden lisäksi uusia kestosuosikkejani ovat raitajuuret- ja keltajuuret. Ne ovat niin ihanan värisiä, kuin karkkeja, ja samalla maistuvat taivaalliselta! Paras puoli näissä punajuuren sukulaisissa on se, että ne eivät sotke keittiössä. Voit siis huoletta pilkkoa nämä juurekset valkoisessa paidassa pelkäämättä punaisia roiskeita, jotka eivät lähde haalistumallakaan pois.
Raitajuuren valmistuksessa olen kuitenkin huomannut muutaman kikan erityisen tärkeäksi! Jos sen mausta haluaa mahdollisimman autenttisen, kypsytystä ei kannata tehdä keittämällä, silloin maku alkaa muistuttaa hieman keitettyä porkkanaa (toki jos siitä pitää). Toinen seikka on värien säilymisessä, mitä enemmän raitajuurta kypsentää, sen enemmän sen värit haalistuvat ja polkkaraidat häviävät. Paras keino raitajuuren kypsentämiseen onkin wokkaus: ohuiden palojen kypsennys kuumalla pannulla tilkassa öljyä pyöreäpohjaisella pannulla.
Wokkaamalla raitajuuret säilyttävät kauniin värinsä ja samalla eivät kypsy liikaa, mutta juuri sopivasti rakenteen pehmenemiseksi. Samalla pannulla kypsentyvät salaatin muutkin ainesosat, eli tässä tapauksessa keltajuuri ja lehtikaali. Keltajuuren kypsennys tapahtuu samoin kuin raitajuuren, mutta sen tapauksessa värit eivät ole vaarassa muuttua. Halutessaan salaatin jatkoksi voi paahtaa vaikka cashewpähkinöitä tai seesaminsiemeniä!
Tässä siis syksyistä ja kevyttä ruokaa parhaimmillaan! Kasa tuoreita kasviksia ja hieman mausteita. Mausteiden vähäinen määrä saattaa kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta tuoreita kasviksia käytettäessä niiden oma maku pääsee paremmin esiin, kun mausteita ei ylikäytä. Toisaalta jos haluaa kunnolla villiksi heittäytyä, voisihan tähän salaattiin sopia tuore valkosipuli vallan mainiosti.
Raitajuurisalaatti
2 annosta2-3 raitajuurta
2-3 keltajuurta
2-3 (uutta) porkkanaa
5-6 lehtikaalin lehteä
valkopippuria
suolaa
öljyä paistamiseen
Pese ja kuori juurekset. Leikkaa niistä ohuita lastuja. Irrota lehtikaalin lehdet lehtiruodista.
Laita pannulle reilusti öljyä ja paista juureslastuja, kunnes ne saavat sopivasti väriä. Lisää sekaan revityt lehtikaalit ja paista kunnes lehtikaalit muuttuvat tummanvihreiksi. Lisää mausteet ja tarjoile lämpimänä.
Halutessasi paahda salaatin sekaan pähkinöitä tai siemeniä.
Halutessasi paahda salaatin sekaan pähkinöitä tai siemeniä.
Seuraathan Ruoka-alkemistia myös somessa!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Mitä pidit? Olisi mahtavaa jos kommentoisit!