Täysin vegaaninen katuruokatapahtuma järjestettiin Helsingissä Teurastamon sisäpihalla lauantaina 4.8.18. Tapahtuma oli katuruokahengessä myyntikojuista ja autoista höystettynä livemusiikilla ja pitkillä jonoilla.
Kun luin netissä ensimmäisen kerran täysin vegaanisesta katuruokatapahtumasta Helsingissä, olin heti valmis lähtemään. Paitsi että piti odottaa elokuuhun asti, mutta onneksi (tai valitettavasti) kesä vierähti nopeasti ja pianhan sitä oltiinkin jo elokuussa ja Vegestreet tapahtumassa. Tapahtumassa Teurastamon sisäpiha täyttyi erilaisista myyntikojuista, joissa tarjoiltiin toinen toistaan sipsarimpaa ruokaa.
Tapahtuma olikin oikein kunnon mätöstä pitävän unelma, sillä tarjottavan ruuan seassa oli paljon nimenomaan erilaisia hamppareita, täytettyjä leipiä, tortilloja ja muuta rasvaista ja täyttävää. Puhumattakaan jäätelöistä ja ihan kunnon italialaistyyppisestä gelatosta. Alkoholiakin tapahtumassa oli tarjolla erillisellä rajatulla alueella. Tapahtuma kesti koko päivän aamusta ilta yhdeksään, joten paikanpäälle pystyi saapumaan koska tahansa.
Saavuimme tapahtumaan hieman avaamisen jälkeen, jolloin paikka oli mukavan rauhallinen ja ihmisiä ei vielä ollut paljoa. Kojujen tarjontaa oli siis helppo kierrellä läpi ja päättää mitä oikein haluaisi maistaa. Valinnanvaraahan oli todellisuudessa ihan liikaa tähän yhteen mahalaukkuun, joten raskain mielin täytyi valita ne muutamat parhaimmalta kuulostavat. Auringon porottaessa niskaan olikin mukavaa, kun jonot kojuissa olivat vielä varsin lyhyitä aamupäivällä. Iltapäivään mennessä osaan kojuista piti jonottaa lyhimmillään puolisen tuntia, pisimmillään jopa tunnin. Osassa kojuista pitkästä jonotusajasta ei tiedotettu kovinkaan hyvin, joten kannatti itse olla asialla ja kysyä millaiset jonotusajat milläkin hetkellä oli.
Päädyimme hakemaan ruokia tasan useammasta kojusta, jolloin pystyi paremmin maistelemaan eri ruokia. Otimme filippiiniläistä ruokaa tarjoilevasta Porben kojusta maustettua paahdettua maissia, joka osoittautui melkeimpä messujen parhaimmaksi ruuaksi, maississa oli juuri ihanat täyteläiset mausteet ja makumaailma oli tasapainoinen. Niin tylsä raaka-aine kuin maissi saattaa ollakin, tässä sen kanssa oli onnistuttu! Ja vielä täydelliseen katuruokatyyliin. Tacos Mamacita vaunusta mukaan lähti taco-annos, jossa jokaisessa letussa oli erilainen täyte: friteerattua kukkakaalta, chipotle-soijasuikaleita ja vege-chorizoa. Tacot olivat hyviä, mutta soijasuikaleet ja vege-chorizo hieman mitäänsanomattomia. Friteerattu kukkakaali puolestaan oli ehdottomasti paras täyte tacoihin. Tacot tai oikeastaan tortillat olivat vielä gluteenittomia maissitortilloja kotimaisen Tortillas La Familian valmistamia.
OmNamin ruokarekasta otimme hiiligrillissä valmistetun nyhtöherneburgerin ja matea kyytipojaksi. Burgeri oli ihan maukas, mutta hieman liian yksitoikkoinen maultaan ja savuisuutta olisi voinut olla reilusti enemmän. Ihan kelpo burgerihan se oli, mutta ei mikään wau-elämys, niinkuin monet muut ruuat tapahtumassa.
Sandwich clubin menu ihastutti ehkä kokonaisuudessaan kaikista eniten, sieltä olisi voinut kuvausten perusteella maistaa oikeastaan ihan kaikkea: portobello sandwich, crispy seitan sandwich, facon and pancakes, cashew "parmesan" potatoes... Eli kaikkea ihanan kuuloista. Päädyimme kuitenkin crispy seitan sandwichiin ja facon pannareihin, eivätkä valinnat olleet yhtään huonot, sillä tuo crispy seitan oli ehkä parasta seitania mitä olen hetkeen syönyt. Siinä oli rapea leivitys ja mukavasti makuja, aivan täydellistä! Facon pannaritkin olivat mainioita, mutta soijahiutale"pekoni" oli todella suolaista, joten sitä piti sulatella hieman.
Jonot alkoivatkin venyä iltapäivän puolella ja ruokaa piti jonotella jopa tunninkin verran. Osassa paikkoja jonotus oli järjestetty hyvin: annoit tilauksen ja odotit vuoronumeron kanssa sivussa ja numero huudettiin kun vuorosi koitti, tällöin ei pitkiä jonoja kertynyt kojualueen käytäville ihmisten tukkeeksi niin pahasti. Toisissa paikoissa taas odoteltiin jonossa kunnes sait tilattua ja ruoka valmistui. Paikoin siis tuli hieman ahdasta ja oli hankalaa kulkea, mutta ilmapiiri pysyi kuitenkin oikein miellyttävänä koko ajan, eikä ainakaan omalle kohdalleni osunut minkäänlaista rähiköintiä tai huutelua. Rauhallinen ja leppoisa tunnelma oli todella hyvä asia ja mielestäni niin kuuluisi jokaisessa tapahtumassa ollakin.
Kaiken suolaisen ruuan päälle oli ihana maistaa Bus Gelaton italialaistyyppisiä gelatoja! Otimme pistaasia ja mustikkaa ja makuvalinnat osuivat niin nappiin. Mustikka oli oikeasti täyteläisen mustikkainen ja jäätelön seassa oli ihan mustikan siemeniäkin. Pistaasi puolestaan oli juuri sopivan kermainen, mutta ehkä olisi voinut olla jopa vielä enemmän pähkinäinen. Jäätelö teki kuitenkin hyvää kuumana päivänä.
Asia, jota jäin ehkä eniten kaipaamaan tapahtumassa oli juurikin makeat tarjottavat. Olihan tapahtumassa jopa neljä erilaista jäätelökojua, mutta siinä se sitten olikin. OmNamissa oli tarjolla mansikkapiirakkaa, mutta en muista nähneeni muuta jos kotitekoisia jääteitä ei lasketa. Olisin mielelläni ostanut esimerkiksi lettuja tai vohveleita suolaisen överiherkuttelun päätteeksi, mutta oli tyytyminen jäätelöön. Hieman tulin kateelliseksi katsoessani samaan aikaan Turussa järjestettyjen Vegånia-ruokatapahtuman kuvia, joissa kävijät olivat syöneet herkullisen näköisiä vohveleita. Ehkä toisella kerralla sitten.
Tapahtuma-alue oli sopiva tämän kaltaiselle tapahtumalle ja palveli hyvin kävijöitä, paikanpäälle oli myös helppo löytää. Istumapaikkoja alueella riitti ihan sopivasti, vaikka ruuhkaisimpina aikoina sai pöytäpaikkaa hieman metsästää, etenkin jos halusi päästä edes hieman varjoon porottavalta auringolta.
Ruokakojuilta olisin odottanut hieman parempaa informaatiota jonotusajoista, mutta onneksi jonottaminen sujui rauhaisissa tunnelmissa. Jäin ehkä myös hieman kaipaamaan tietynlaista monipuolisuutta tarjontaan. Katuruokahan nyt on katuruokaa ja asettaa tietyt rajat annoksiin, mutta tuntui että todella monessa kojussa oli juuri leipiä/burgereita, tortilloja ja seitania. Olisinkin kaivannut kasvisten monipuolisempaa käyttöä, sentään friteerattuja kukkakaaleja oli tacoissa, mutta sitten muuten. Toki annoksia jäi paljon maistamatta, kun yksinkertaisesti ei voi syödä kaikkea, ja tiettyä vaihtelua olisi voinut löytyä, mutta jos esittelytekstien mukaan pitää valita niin moni ruoka kuulosti hieman tylsältä tai "tavalliselta". Raikkaampia ja keveämpiä annoksia ei tapahtumassa kovinkaan paljoa ollut, vaan sipsarimeininki oli vahvasti mukana, toistaalta se ei ole huono asia.
VegeStreet oli hyvä tapahtuma kokonaisuudessaan ja siitä jäi todella hyvät fiilikset, jos se järjestetään uudelleen niin todennäköisesti menen käymään. Hienoa kun Suomeenkin tulee vegaanisia kasvisruokatapahtumia, sillä aikoinaan Tampereen Vegfest jätti hieman kaipuun paremmasta elämään. Mitä sä pidit tapahtumasta?
Seuraa Ruoka-alkemistia myös somessa!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Mitä pidit? Olisi mahtavaa jos kommentoisit!