Hulk smoothiessa

30. toukokuuta 2015


Ylioppilasjuhliin saatiin nätti sää ainakin meilläpäin. Juuri sopiva siinä mielessä, että ei ollut liian kuuma, muttei liian kylmäkään ja aurinkokin uskalsi näyttäytyä. Kävin itse äitini kanssa erään perhetuttumme juhlissa ja siellä oli todella viihtyisää ja tarjoilutkin kohdillaan. Tarjolla oli erittäin maukasta keksipohjaista silkkistä suklaapiirakkaa, pitäisi varmaan itsekin lähteä kehittelemään jotain sen tapaista. Kenties vaikka avokadolla terästettynä?
Avokadosta pääsemmekin tähän varsinaiseen aiheeseen, eli purkitettuun Hulkiin. Erinäisiä supersankari aiheisia juomia ja smoothieita tuntuu olevan liikkeellä. Yleisin niistä, ainakin omilla googlaustaidoillani, on ollut Hulk-smoothie. Variaatioita on ollut varmaankin yhtä paljon kuin reseptejäkin, vaihtelua jugurteista pinaatteihin. 
Halusin sitten kokeilla omaa vihreää Hulkin nimikkosmoothieta ja pohdiskelinkin hieman, että mitä Hulkin smoothiessa todella pitäisi olla. Kyseessähän siis tämä Marvelin massiivinen ja voittamaton vihreä hahmo. Toisinsanoen lähdin liikkeelle siitä, että smoothien pitäisi tuoda kunnolla potkua ja energiaa. Samoin vihreä väri oli välttämätön ja tottakai hyvä maku. Lopulta sitten pinaatti, avokado ja spirulina pääsivät vihreäksi värikseni. Toki ilman spirulinaakin vihreys olisi taattu, mutta olen jotenkin tykästynyt spirulinan käyttöön aiemman kesätyöni johdosta (jossa tutkimusryhmän seeprakaloille syötettiin spirulinaa). Niinpä sitten potkua tuomaan maapähkinävoi ja suosikkini pellavansiemenrouhe. Banaani päätyi joukkoon jääpalojen korvikkeeksi ja rakenteen parantajaksi. Mantelimaito sopi puolestaan hyvin nesteeksi ja toi hyvää makua.
Lopputuloksena olikin sitten varsin täyttävä, kermaisenrakenteinen vihreä supersmoothie. Tämän juotuaan todentotta alkaa Hulkilta tuntumaankin. Tai jos ei muuta, niin ainakin ison (tai peräkkäisten) annoksen jälkeen liian tiukat vaatteet repeävät päältä.

Hulk smoothie

2 annosta

4       kourallista pinaattia
1       avokado
1       pakastettu banaani
2 rkl  maapähkinävoita
2 rkl  pellavansiemenrouhetta
2 tl    spirulinaa
3 dl   mantelimaitoa

Huuhdo pinaatit ja kuori avokado ja poista kivi. Lisää tehosekoittimeen kaikki ainekset ja surauta tasaiseksi minuutti-pari. Tarjoile heti.

Noriperunat

28. toukokuuta 2015


Tässä onkin eräs viimeaikainen jännittävä innovaationi. Kaksi herkkua yhdessä: varhaisperunat je norilevä. Eräässä aasialaisessa ravintolassa ruokalistalla oli maininta ranskalaisista merilevällä, eikä minulla ollut harmainta aavistustakaan millaisesta annoksesta olisi kyse, päätin toteuttaa vastaavan mielikuvituksellani. En halunnut kuitenkaan valmistaa ihan tyypillisiä ranskalaisia, eivätpä ne edes paistinpannulla kovin kummoisiksi varmaan tulisikaan. Kandidaatikseni selviytyivät sitten ohuet, sipsimäiset, varhaisperunaviipaleet. Maustamisessa halusin olla varsin niukka, joten seesamiöljy tuli korostamaan makua ja norinlevän pariksi päätyi vain suola. Lopputuloksena ihanan herkulliset ja osittain rapeat, mutta osittain pehmeät perunaviipaleet.
Monet eivät juurikaan perusta norin mausta, saati ulkonäöstä, mutta itse pidän siitä kovasti. Eräs kumppanini pravuuri on norilevän käyttö makaronilaatikossa, ehkä siitäkin pitää laittaa ohjetta jossain vaiheessa. Toisaalta kuitenkaan näissä perunoissa nori ei maistu kovin voimakkaasti, eikä sen perinteinen joidenkin mielestä limainen rakenne pääse mainostamaan itseään, kun arkki revitään pieneksi silpuksi.
Rupesin miettimään myös, että nämähän olisivat kesällä loistavaa syötävää joko grillailun kyljessä tai sitten ylipäätään uusien perunoiden tilalle. Levä tuo annokseen pientä kalalasta muistuttavaa makua, joten ehkä tänä kesänä uudet perunat voisi syödä ilman silliä? Mikä tietää.

Noriperunat

4 lisäkeannosta

10     keskikokoista varhaisperunaa (pienen kananmunan kokosia)
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl seesamiöljyä
1      norileväarkki
½ tl  suolaa

Harjaa perunoista kuoret pois ja ota huonot kohdat pois. Siivuta perunat juustöhöylällä tai mandoliinilla ohuiksi siivuiksi. Laita öljyt paistinpannulle ja lisää perunoita pannulle, paista levyn suurimmalla. Kun kaikki perunat ovat pannulla, pienennä lämpöä ja paista niitä välillä käännellen. Perunoihin tulisi tulla hieman kullanruskeaa pintaa. Laita levyä pienemmälle ja kypsyttele 5-10 minuuttia, kunnes perunat pehmenevät sopivasti, mutteivat rupea murenemaan/murjaantumaan. Perunoiden kääntely sujuu parhaiten vain heittelemällä niitä pannussa. Kun perunat sopivan kypsiä, sammuta levy ja revi norileväarkki pieneksi silpuksi perunoiden sekaan ja ripottele suola pinnalle. Kääntele sekaisin varovasti)
Tarjoile lämpimänä tai kylmänä.

Gluteeniton mustikkapiirakka bataattipohjalla

25. toukokuuta 2015


Mustikkapiirakkaa voi tuskin koskaan syödä liikaa. Tai ehkä voi syödä liikaa, mutta siihen tuskin koskaan kyllästyy. Niistäkin on niin monenlaisia variaatioita, että vaihtoehtoja löytyy vaikka joka vuodenpäivälle omansa. Minulla pravuurimustikkapiirakkana oli pitkään vaniljajugurttitäytteinen mustikkapiirakka, jonka olin löytänyt jostain vanhasta keittokirjastamme (alunperin punaherukkapiirakkana). Kyseisellä reseptillä valmistettu mustikkapiirakka on ihan älyttömän hyvää ja mehevää, mutta nykyään olen hieman jäänyt miettimään sen suurta sokeripitoisuutta. Täytteeseen lisättiin vaniljajugurtin lisäksi sokeria ja pohjaan myös. Toisaalta sitä olisi voinut kokeilla ihan vain sokerittomana versiona, pelkällä maustetulla jugurtilla. Mutta ehkä se ei olisi kuitenkaan enää sama asia.
Tälläkertaa ideana piirakassani oli bataatin ja soijajugurtin käyttäminen mustikan kaverina. Bataatti on luonnostaan varsin makea, eikä kaipaa sen kummempia makeuttimia lisäkseen. Ajattelin, että kun kerran lähdettiin bataatin kanssa hifistelemään, niin ollaan sitten kokonaan käyttämättä gluteenia, joten riisijauho päätyi bataatin kaveriksi. Jostain syystä olen todella innostunut riisijauhon ja bataatin yhdistelmästä, niiden maut tasapainottavat toisiaan erityisen hyvin. Täytteeseen päätyi mustikoiden lisäksi soijajugurttia ja hieman perunajauhoja rakenteenparantajaksi. Samalla tämä piirakka jäi kananmunattomaksi ja maidottomaski, joten allergioista tai dieeteistä ei pitäisi koitua ongelmaa.
Näistä kaikesta sitten lopulta syntyi tämä hyvin mehukas mustikkapiirakka, jonka rakenne ei ollut kuullutkaan gluteenin puutteesta, eikä maku vähäsokerisuudesta. Bataatista tuli pohjaan hauska oranssi väri ja kokonaisuus oli mielestäni oikein pirtsakka. Tätä voisi ehkä joskus kehdata tarjota ihan julkisesti syötäväksi (ellei itse ehdi syödä kaikkea ensin).

Mustikkapiirakka bataattipohjalla

26 cm halkaisijan piirakkavuoallinen

Pohja
200 g bataattia (noin 1 dl sosetta)
2 dl    täysjyväriisijauhoja
½ dl   öljyä
1 dl    Alpro natural soijajugurttia
1 tl     vaniljasokeria
1 tl     leivinjauhetta

Täyte
4 dl    soijajugurttia (loput purkista)
3 rkl   ruokosokeria
1 rkl   perunajauhoja
1 tl     vaniljauutetta
200 g kotimaisia pakastettuja mustikoita

Kuori ja pilko bataatti pienehköiksi paloiksi. Laita bataattikuutiot ja pari ruokalusikallista vettä syvään kulhoon ja aseta kelmu päälle, kypsennä mikrossa 2-3 minuuttia, kunnes pehmeitä. Soseuta bataattikuutiot sauvasekoittimellä. Lisää loput pohjan ainesosat ja sekoita hyvin. Levitä taikina 26 cm halkaisijan piirakkavuoalle ja nosta hieman reunoille. Esipaista pohjaa 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Valmista täyte. Sekoita soijajugurtti, sokeri, perunajauhot ja vaniljauute keskenään. Kun Pohja on esipaistettu, kaada täyte pohjan päälle. Ripottele jäiset mustikat tasaisesti täytteen päälle. Paista vielä 175 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.
Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.

Korealaiset bulgogi-hodarit soijasuikaleista

23. toukokuuta 2015


Viimeaikoina perinteisistä "mättöruuista" on ollut liikkeellä jos jonkinlaista eksoottisempaa versiota ja ne tuntuvat saavan kovaa suosiota. Resepteissä pyörii käytännössä kaikkea mihin vain mielikuvitus riittää, bataatti- ja munakoisohampurilaisista, suklaahodareita, suolaisia korvapuusteja jne. Sinänsähän tällaiset ruokauudistukset ovat aina mukavia ja helppo tapa tutustua uusiin makuihin.
Aiemmin mainitsin kaveristani, joka oli Etelä-Koreassa vaihdossa, bulgogi innostukseni tuli myös hänen kauttaan. Hän hehkutti bulgogia herkulliseksi ja ehdottomasti maistamisen arvoiseksi. Siispä lähdin hieman tutkiskelemaan asiaa, ja totesin, että bulgogi on sananmukaisessa merkityksessään "tulilihaa" ja on äärimmäisen suosittua kotimaassaan. Bulgogi on jopa saanut niinkin suurta tunnustusta, että se on pärjännyt maailmallakin ruoka-arvosteluissa. 
Bulgogiin löytynee ohjeita jos jonkinmoisia, joista jokainen hieman poikkeaa toisistaan. Pääsääntöisesti kuitenkin kyseessä naudanlihaa, joka maustetaan soijalla, seesamiöljyllä ja vaihtelevalla kirjolla mausteita. Bulgogissa tärkein osuus on sen paistaminen, ja sen valmistamiseen on olemassa omia bulgogi-grillejäkin... En kuitenkaan itse lähtenyt ihan näin hifistelylinjalle, vaan toteutin versioni tylsästi paistinpannulla. 
Erikoisuutena tässä omassa versiossani on se, että toteutin bulgogin soijasuikaleversiona. Muut ruokailijat halusivat versionsa lihalla, joten kuvissa nähtävissä myös niitäkin, keskimmäisessä kuvassa vasemmalla soijasuikaleet. Itse en nautaversiota maistanut, mutta soijasuikaleet maistuivat mielestäni todella hyvältä. Kuulemma soijasuikaleissa tulisuus tuli paremmin esille kuin lihaa käyttäessä, joten kannattaa olla tarkkana jos tulisuus on ongelma.
Hot dogit päätyivät tähän ruokaan helpottamaan syömistä ja muutenkin hauska tapa syödä ruoka käsin. Kun lisäkkeeksi käyttää erilaisia värikkäitä kasviksia, kokonaisuudesta tulee todella herkullinen (niin ulkoisesti kuin maullisesti). Itselläni oli tälläkertaa seesamimajoneesin lisäksi täytteenä salaattia, porkkanaraastetta ja kevätsipulia. Hodareiden kyljessä sitten tuoreet parsat toimivat hyvänä lisäkkeenä.

Korealaiset bulgogi-hodarit

8 annosta

Hotdog sämpylätaikina
1 1/4 dl  kauramaitoa
10 g       tuorehiivaa
2 rkl      sokeria
ripaus    suolaa
noin 4 dl täysjyvävehnäjauhoja
50 g       margariinia

seesaminsiemeniä koristeeksi

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna sekaan hiiva, sokeri, suola ja sekoita. Lisää jauhoja muutamassa erässä kunnes taikina on hyvä (voi kulua hieman vähemmän tai hieman enemmän). Lisää margariini ja vaivaa taikinaa muutamia minuutteja. Nosta taikina kohoamaan lämmöttömään uuniin, jossa valo päällä noin 45 minuutiksi.
Jaa kohonnut taikina 8 osaan ja pyörittele pitkulaisiksi sämpylöiksi. Anna kohota vielä noin 10 min uunipellillä. Sudi sämpylät vedellä ja ripottele seesaminsiemeniä päälle.
Paista 225 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Bulgogi
1/4 dl teriyakikastiketta
1 rkl   seesamiöljyä
5 cm   inkivääriä
1         kevätsipuli
2         valkosipulin kynttä
½ tl    mustapippuria

400 g soijasuikaleita (kypsänä ja kuivattuna)
seesaminsiemeniä paistamiseen

Valmista marinadi sekoittamalla teriyaki ja seesamiöljy keskenään esim pussissa. Raasta inkivääri ja valkosipuli joukkoon (kuoret pois toki ensin). Pilko kevätsipuli ja lisää. Lisää lopuksi vielä mustapippuri ja sekoita. Laita pussiin soijasuikaleet kypsennettynä ja mahdollisimman hyvin vedestä puristettuna ja nosta jääkaappiin marinoitumaan vähintään tunniksi, mielellään pidemmäksi aikaa.
Nosta marinoidut suikaleet huoneenlämpöön jokin aikaa ennen paistoa. Laita seesaminsiemeniä pannulle ja paahda niitä hetki. Lisää sitten suikaleet ja paista ruskeaksi, mutta älä kovaksi.

Seesamimajoneesi
1 dl   majoneesia (kasvipohjaista)
1 rkl seesamiöljyä
1 tl   soijaa
2 tl   seesaminsiemeniä

Sekoita ainekset keskenään ja käytä.

Tarjoiluun kasviksia kuten salaattia, karkeaa porkkanaraastetta ja kevätsipulia

Melon Pan メロンパン

14. toukokuuta 2015


Joillekin on voinut tulla vastaan joko nimenä tai kuvana tämä herkullinen japanilainen leivonnainen. Kyseessä on siis melon pan, eli melonileipä, joka on saanut nimensä lähinnä melonia muistuttavan ulkomuotonsa johdosta, ei niinkään siitä, että siihen olisi melonia käytetty. Joissain resepteissä toki näkee käytettävän melonisiirappia tai jopa tuoretta hunajamelonia, mutta perinteisessä versiossa ei melonia ole.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan melon pan on hyvin huokoista ja pehmeää pullaa, jonka päälle on muotoiltu keksitaikinakuori ja keksitaikina kuvioidaan veitsellä. Tässä ohjeessa olen lisännyt pienen "salaisen ainesosan" eli sitruunan kuoren (mikä on aika tavallinen lisä keksitaikinaa) ja lisäksi vielä hieman sitruunamehua. Sitruunamehu tuo vielä hieman enemmän raikkautta taikinaan ja luo hyvän tasapainon pehmeän pullan ja rapean keksitaikinan makuyhdistelmälle.
Melon panit eivät niinkään ole kovin ällömakeita, mutta makeita kuitenkin, vaikka pelkkää sokeria ei kovinkaan paljoa taikinaan tule. Kokonaisuutena nämä ovat kuitenkin erittäin suurta herkkua ja haihtuvat alta aikayksikön (mahaan tottakai). Jos haluaa vielä maksimoida makunautinnon, näiden kanssa voi pyöräyttää mehukkaan matcha laten matcha-teejauheesta, maidosta ja ripauksesta sokeria. Erittäin herkullinen kokonaisuus.
Näitä on myös mukavaa valmistaa kaveriporukallakin, työvaiheet on helppo jakaa parin ihmisen kesken ja on samalla hyvää seuraa ruuanlaitossa. Nämä melon panit toteutuivat minun ja parin kaverini toimesta ja valmistusprosessi oli varsin mukavaa ja herkun syöminen vielä mukavampaa.

Melon pan

8 pullaa

Pullataikina
2 dl    maitoa
5 g      kuivahiivaa
3 rkl   sokeria
ripaus suolaa
5 dl     vehnäjauhoja
30 g    voita

Keksitaikina
75 g   voita
3 rkl  sokeria
1 rkl  vaniljasokeria
1       kananmuna
3 dl   vehnäjauhoja
1       sitruunan kuori
1 rkl  sitruunamehua

jauhoja kaulitsemiseen

Valmista ensin pullataikina. Lisää kuivahiiva reilusti kädenlämpöiseen veteen (n. 40 astetta). Lisää myös sokeri ja sekoita. Lisää jauhoa ensin noin puolet ja sekoita. Lisää myös ripaus suolaa. Lisää loput jauhoista kahdessa erässä ja vaivaa ensin esim. puulastalla ja siirry taikinan tiivistyessä vaivaamaan käsin. Jauhoja menee noin 5 dl, mutta lisää loppu varovasti, ettei taikinasta tule liian tönkköä. Vaivaa taikinaa pari minuuttia ja lisää huoneenlämpöinen voi. Vaivaa taikinaa vielä muutamia minuutteja (tai käytä taikinakoukkuja jos käsivoimat eivät riitä). Taikinaan pitäisi syntyä hieman sitkoa. Pyöräytä taikina kulhossa lopuksi palloksi ja nosta kylmään uuniin, jossa valo päällä, kohoamaan leivinliinalla peitettynä. Anna kohota 40-60min.
Valmista keksitaikina vatkaamalla huoneenlämpöinen voi ja sokerit sähkövatkaimella hyvin sekaisin. Lisää kananmuna ja vatkaa vielä hetki. Lisää vehnäjauhot ja kääntele vispilällä tai muulla välineellä hyvin sekaisin. Pese sitruuna ja raasta sen kuori ja purista mehua. Lisää sitruunan kuori ja mehu taikinaan ja sekoita hyvin. Muotoile taikinasta pallo tai pötkö, kääri kelmuun ja nosta jääkaappiin.
Kun pullataikina on kohonnut tarpeeksi, jaa se 8 osaan ja pyöräytä osat palloksi. Jätä pullat kohoamaan leivinliinan alle muiden valmistelujen ajaksi. 
Ota keksitaikina jääkaapista ja jaa se 8 osaan. Pyörittele jokainen osa palloksi ja kaulitse pyöreiksi ohuiksi lätyiksi jauhotetulla alustalla. Ota keksitaikinalätty käteen ja laita pulla paraatipuoli ylöspäin keksitaikinalätyn päälle ja käännä ympäri. Nosta pulla leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja asettele keksitaikinan reunat siististi pullan alle. Keksitaikinasta tulee siis huppu/kuori pullalle. Tee näin jokaiselle pullalle. Vedä syömäpuikolla tai veitsellä keksitaikinaan varovasti ruudukkokuviointi. Anna kohota vielä viitisen minuuttia ennen paistamista.
Paista pullia 200 asteisessa uunissa 10-13 minuuttia. Ne saavat hieman ruskistua, mutta eivät paistua liikaa.
Tarjoile jäähtyneinä esimerkiksi matcha laten kanssa.

Mustikkatuorepuuro punajuuripohjalla

12. toukokuuta 2015


Tuorepuurot ovat mukavaa vaihtelua aamu- tai välipaloihin perinteisten keitettyjen puurojen tilalle. Ne ovat myös oiva tapa upottaa hieman ylikypsät/nahistuneet hedelmät ja marjat. Tämä tuorepuuro sai alkunsa jääkaapissa olevista mustikanlopuista, tilkasta punajuurimehua ja superruskeista banaaneista. Saipahan nämä jämät siis käytettyä hyvään tarkoitukseen ja lopputulos vielä maistuikin hyvältä.
Itse pidän tuorepuuroissa erinäisistä leseistä ja rouheista. Tuntuu, että laitan nykyään varmaan joka rakoon pellavansiemenrouhetta, mutta mikäs siinä, se on kuitenkin hyvää ja terveellistä. Se myös tuo hyvää rakennetta puuroihin, smoothieisiin ja leivonnaisiin. Etenkin leivonnassa pellavansiemen rouhe on todella kätevää, kannattaa kokeilla!
Mutta tässä sitä kuitenkin olisi mustikkabanaanipunajuurituorepuuro. Lähinnä mustikka tässä oli hallitsevimmassa asemassa ja banaani maistui mielestäni makeutena, ei niinkään banaanimaisena. Punajuuri mehu toi puuroon hauskan vispipuuroisen värin, mutta ei maistunut punajuurelta. Toki jos ei punajuurimehua ole juuri saatavilla, voinee sen korvata jollain muullakin.

Mustikkatuorepuuro

noin 3 annosta

2        ruskeaa banaania
100 g mustikoita
3 dl    maustamatonta (soija)jugurttia
1 dl    sokeroimatonta punajuurimehua
2 dl    kaurahiutaleita
1 dl    kauraleseitä
2 rkl   pellavansiemenrouhetta

Kuori banaanit. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauta tasaiseksi. Annostele puuro kulhoihin ja ripottele pinnalle pellavansiemenrouhetta. Anna tekeytyä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

Suklaisimmista suklaisimmat m,g-leivokset kahdelle

9. toukokuuta 2015



Nyt sopivasti ennen äitienpäivää tai herkkunälkää voisikin laittaa tällaisen supersuklaisen suklaaunelman ohjeen. Minulla oli jo pitkään pyörinyt tehtävien leivonnaisten listallani kakkuohje, jossa käytetty kaakao paahdetaan ennen käyttöä. Idea kuulosti jännittävältä ja toimi mielestäni hyvin, kaakaon paahtaminen maistui mielestäni ns. tummemmansuklaisena makuna kakussa. Ja siis idea tähän paahtamiseen löytyi Delicious Everydaysta. Kehittelin suklaakakkuani vielä sen verran, että tein siihen kuorrutteeksi suolaisen ganachen ja koristeiksi vielä suklaakermavaahtoa. Kokonaisuus oli siis varsin suklainen, mutta niin herkullinen. Koristelun suhteen minulla oli pientä ongelmaa, sillä tuoreita marjoja ei ollut saatavilla, joten nuo hieman nahistuneenoloiset pakastekuivatut marjat saivat täyttää tarkoituksensa koristelussa. Sovitaan, että tämä on jonkinlainen vintage-kakku.
Mantelijauhe toimii mielestäni suklaisessa kakkupohjassa vallan mainiosti, se tuo mukavaa pehmeää makua ja jättää kakun sopivan huokoiseksi. Tämä kakkupohja ei ollut siis lainkaan murenevaa sorttia, vaan pysyi kasassa todella hyvin. Oli myös hauska, että kerrankin sai aikaiseksi vain kaksi sopivaa kakkusta, eikä jäänyt sitten 3/4 kakkua jääkaappiin odottamaan.
Kokonaisuus toimi varsin hyvin ja tyydytti suklaahimoni varsin pitkäksi aikaa. Suosittelen kuitenkin, että tekovaiheessa ei kannata nuolla vispilöitä ja kulhoja, sillä syödessä sitten saattaa tulla varsin paha olo (jos sietokyky on läheskään yhtä alhainen kuin itselläni) liiasta suklaisuudesta.
Näitä on helppo myös tarjoilla erikoisruokavalioisille tuttaville, sillä resepti on kätevästi gluteeniton ja maidoton. Reseptiä on helppo suurentaa syöjien määrään nähden, tekee taikinasta vain moninkertaisemman niin siitä tulee aina kahden kertoimella oleva annosmäärä. Ison satsin voi toteuttaa vaikka uunipannulle ja leikellä siitä kakkupalat.

Maidottomat ja gluteenittomat suklaaleivokset

2 annosta

Pohja
60 ml  kaakaojauhetta (½ dl + 2 tl)
60 ml  mantelijauhetta
2         kananmunaa
60 ml  ruokosokeria
½ tl     leivinjauhetta
ripaus ruokasoodaa

Ganache
1½ dl  soijakermaa (tai tavallista jos tarve)
60 g    tummaa suklaata
ripaus suolaa

Täyte
1 dl  soijakermaa
3 rkl ganachea

rasva/öljyäa ja mantelijauhetta vuoan jauhottamiseen
koristeluun pakastekuivattuja tai tuoreita marjoja jos saatavilla

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Levitä kaakaojauhe leivinpaperille uunipannulle ja paahda uunissa noin 10 minuuttia, tarkkaile samalla, ettei pala. Nosta lopuksi pois uunista jäähtymään.
Valmista taikina sekoittamalla ainekset keskenään kulhossa. Lisää kaakaojauhe sekaan ja sekoita hyvin. Voitele ja jauhota 15 cm kanttinen neliskanttinen kakkuvuoka. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Nosta jäähtymään.
Valmista pohjan suunnilleen jäähdyttyä valmista ganache. Laita kerma kasariin ja kuumenna. Kun se on lähes kiehuvaa lisää paloiteltu suklaa sekaan. Nosta pois levyltä ja sekoita, että suklaa sulaa. Lisää voi ja sekoita vielä. Anna jäähtyä.
Valmista täyte vatkaamalla kerma vaahdoksi. Lusikoi hieman jäähtynyttä ganachea kerman sekaan ja jatka vatkaamista vielä hetki.
Leikkaa kakkupohjasta esim n. 7 cm halkaisijan juomalasilla neljä pyöreää palasta ihan reunoja myöden. Laita kaksi palasta tarjoilulautasille ja pursota täytettä molemmille tasaisesti reunoille asti. Nosta toiset palat leivosten päälle. Kaada jäähtynyttä ganachea leivosten päälle niin, että se valuu reunoja myöden. Tasoita ganachea veitsellä ja nostele tarvittaessa takaisin reunoille. Jos kuorrute kovin vetistä, nosta leivoksia aina hetkeksi jääkaappiin niin muotoilu helpottuu. Kun ganache on levittynyt hyvin, siisti leivosten ympärystä. Pursota täytteestä vielä ruusukkeita leivosten päälle ja koristele marjoilla. Nosta tarvittaessa jääkaappiin ennen tarjoilua.

Suolakinuskinen maapähkinäjuustokakku

4. toukokuuta 2015


Tämäkin kakku ehti odotella pääsyään nettiin jo jonkin aikaa. Toteutin tällaisen kakun tosiaan aiemmin itselleni toiseksi syntymäpäiväkakuksi. Yleensä en ole mikään suuri suolaisen ja makean yhdistelmän fani, mutta suolakinuski kuitenkin on mielestän erittäin hyvää. Kinuskin pohjaksi päätyikin tälläkertaa Valion uudehko juoksena (vai voiko sitä nyt juoksevaksi sanoa) koskenlaskija ruoka-valmiste. Se toimi kinuskin pohjana paremmin kuin uskoin, sillä olin hieman epäileväinen sen toimivuuden suhteen. Koko kakussa sitten komeilee mantelijauheet, maapähkinät  ja perinteiset juustokakun elementit.
Kokonaisuutena kakku toimi varsin hyvin ja siitä sai suklaakuorrutteella helposti näyttävän näköisen ja ennenkaikkea herkullisen. Kovinkaan makea tämä kakku ei ole, kuten resepteissäni usein on, mutta kokonaisuutena mielestäni oikein onnistunut.
En ole perinteisten juustokakkujen keksipohjan fani, joten tämäkin juustokakku sai jäädä ilman keksipohjaa ja muutakaan pohjaa. Miksi lisätä hyvään kokonaisuuteen jotain keskinkertaista, jos se ei koossapysymiseen sitä kaipaa? Olen siis todennut, että uunissa paistettavat juustokakut pysyvät varsin hyvin koossa tarjoiltaessa, vaikka niissä ei olisikaan keksipohjaa. Kakku myös näyttää mielestäni nätiltä, vaikka pohja puuttuukin.

Suolakinuskinen maapähkinäjuustokakku

18 cm irtopohjavuoallinen

Suolakinuski
150 g koskenlaskija ruoka maustamatonta (n. ½ purkkia)
1 dl fariinisokeria

Juustokakkutäyte
2 kananmunaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g rahkaa
2 rkl mantelijauhetta
1 dl maapähkinävoita

Väliin
½ dl maapähkinöitä

Kuorrute
8 palaa tummaa suklaata
½ dl kermaa
maapähkinöitä

voita ja mantelijauhetta vuoan voiteluun

Valmista ensin kinuski. Sekoita koskenlaskija ja fariinisokeri kasarissa ja kuumenna. Kun seos kiehahtaa laita levy pienemmälle ja keitä kunnes seos sakenee kinuskimaiseksi (pari minuuttia). Jätä jäähtymään muiden valmistelujen ajaksi
Valmista juustokakkutäyte. Vatkaa kananmunat, tuorejuusto ja rahka kuohkeaksi vaahtomaiseksi seokseksi. Lisää mantelijauhe ja sekoita se hyvin massaan. Lisää maapähkinävoi ja kääntele sekaisin, jos maapähkinävoi kovin klönttistä vatkaa hieman. 
Pingota leivinpaperi 18 cm halkaisijan irtopohjavuoan pohjalle ja voitele vuoka sisältä ja "korppujauhota" mantelijauheella. Varistele ylimääräinen mantelijauhe juustokakkutäytteen sekaan ja kääntele hieman sekaan. Lusikoi noin puolet taikinasta irtopohjavuokaan ja tee taikinan keskelle kolo, johon kaadat kinuskin (niin ettei kinuski joudu kosketuksiin vuoan reunoihin). Ripottele maapähkinät kinuskin päälle ja lusikoi loppu juustokakkumassa kinuskin päälle ja levitä lusikalla tasaiseksi.
Paista 175 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä hyvin ensin pöydällä ja sitten jääkaapissa vähintään pari tuntia, mielellään pidempään.
Kun kakun tarjoiluhetki lähestyy, valmista kuorrute. Laita paloiteltu suklaa ja kerma kasariin ja kuumenna. Kun seos on lämmennyt, ota pois levyltä ja sekoittele niin, että suklaa sulaa. Laita seos pursottimeen tai muovipussiin ja pursota jäähtyneen kakun päälle haluamasi koristelu. Kannattaa valuttaa suklaata myös kakun reunojen yli. Ripottele lopuksi päälle rouhittuja maapähkinöitä ja nosta hetkeksi jääkaappiin ennen tarjoilua, että suklaa ehtii hieman kovettua.
Blogger Widget