Tuorejuustopiirakka nektariineilla (Ve, G)

5. huhtikuuta 2016


Kesän lähestyessä tekee mieli raikkaita piirakoita, eikö? Jos rahkapiirakat kyllästyttävät, tässä on ohje vegaaniseen kauratuorejuustopiirakkaan, joka saa makunsa ja värinsä tuoreista nektariineista. Voipa kokonaisuutta maustaa myös tuoreilla yrteillä.


Hei sinä!

Nyt ei yksinkertaisesti voi olla huomaamatta ihmisten valmistautumista kevääseen. Joka tuutista toitotetaan, miten on hienoa vaihtaa kevättakkeihin, kaivella pyöriä ja muita vempeleitä esiin ja kelit lämpenevät. Samalla myös auringon määrä päivittäisessä elämässämme (halusimme sitä tai emme) lisääntyy. Tuntuu, että kaikki ovat iloisia tästä muutoksesta, lumi sulaa ja kaikki on paremmin... Löytyypä toki niitäkin, jotka potevat ongelmakseen alkavat siitepölykaudet ja katupölyn. Huomaan kuitenkin olevani hieman haikea väistyvästä talvesta. Jotenkin tänävuonna talvi meni niin äkkiä, enkä ehtinyt edes kaivamaan kaapista superlämpimiä kintaitani pahimpien pakkasten varalle. Ne joutuvat siis odottamaan siellä pimeässä hyllyn perällä vielä ensitalveen asti. 

Yrttinen seitanpaisti

2. huhtikuuta 2016


Kun on aikaa laittaa ruokaa pitemmän kaavan kautta, seitanpaisti on herkullinen vaihtoehto. Kun paistin marinoi vielä yrttien ja kasvisten kanssa uunissa, lopputulos on todella mehevä.


Aurinkoista lauantaita!

Kun aprillipäivästä ollaan selvitty, voidaan keskittyä oikeisiin asioihin. Toivottavasti edes joku huvittui aprillipilastani, minä ainakin huvituin kun suunnittelin sitä. Toisaalta oma ilo on useimmiten se paras ilo ja omat jutut naurattaa pisimpään (surullista eikö?). Huumorintajuja on kuitenkin yhtä monta kuin on ihmistäkin, joten itsehän sitä tietysti parhaiten tietää mistä huvittuu.

Uusi terveysjuoma suoraan tiedepiireistä

1. huhtikuuta 2016


Hyvää perjantaita!

Tämä viikko on jälleen kulunut varsin kiireisissä merkeissä ja ennenkuin huomaakaan, on jälleen perjantai. Onpahan tätä viikkoa mukavasti aurinkoisella säälläkin suosittu ja sitä rataa. Tosin eilisaamuna oli todella sankka sumu kun lähdin luennolle. Vielä 11 aikoina sumu ei ottanut hälvetäkseen ja kaikki näytti jotenkin aavemaiselta. Toisaalta ihan mielenkiintoisia nämä luonnonilmiöt.

Vegaaniset täysjyväiset pinaattifalafelfajitakset ja tsatsiki

29. maaliskuuta 2016


Kiinnostaako falafelit? Ohessa terveellisten uunissapaistettavien pinaattifalafelien ohje, jotka voi vaikka pyöräyttää tortillalättyyn ja herkutella fajitasateriana.


Hyvää tiistaita!

Pääsiäinen sitten tuli ja meni, huomasiko kukaan muu? Oma pääsiäiseni oli mukavan toiminnallinen, mutta lepoakin mahtui muutamaan rakoon. Taistelin pääsiäisenä aika tavoin erään reseptin kanssa, jonka sainkin kuin sainkin lopulta sitten toimimaan. Sen verran voin vihjaista, että tiedossa tulee olemaan herkulliset ajat ranskalaissävytteisissä tunnelmissa. Kyseisessä reseptissä käytän tätä, jopa ilmiöksi muodostunutta aquafabaa eli kikherneiden liotusnestettä. Pysykää siis linjoilla, minua ainakin jännittää! Edit: resepti löytyy tästä.

Tiramisuvohvelit

25. maaliskuuta 2016


Kaipaatko vaihtelua perinteisiin vohveleihin? Tässä ohje pehmeisiin tiramisuvohveleihin, jotka kelpaavat jälkiruuaksi tai vaikka aamupalapöytäänkin.



Hyvää vohvelipäivää!

Tiesittekö, että tänään on pitkän perjantain lisäksi myös vohvelipäivä. Minä en tiennyt ennenkuin luin sen netistä sattumalta pari päivää sitten. Ilmeisesti tänä perinne on ruotsista peräisin, jossa päivää nimitetään vaimomme päiväksi eli vårfrudagen, joka sitten kuulostanee voffelilta ja sitä rataa. Mutta koska herkuttelupäiviä ei ole koskaan liikaa, on tämä päivä loistava syy vohveliherkuttelulle. Koska vohvelit ovat, ainakin meidän huushollissa, suurta herkkua, mutta niitä tulee yksinkertaisesti tehtyä liian harvoin, on tällainen innoittava päivä ihan paikallaan. 

Viimeksi sitä onkin varmaan viimekesänä kaivettu vohvelirauta esiin, jolloin lopputulos ei ollut yhtä miellyttävä kuin nyt. Silloin yritin tehdä puurovohveleita edellistpäivän jämäpuurosta jatkettuna... Kun sain taikinan mieleisekseni ja olin varma, että nyt se on siinä, vohvelit paistuivat rautaan eivätkä raudassa. Toisinsanoen hammastikulla sitten kaavin sellaista palanutta vohvelimömmöä irti vohveliraudan pienistä kolosista ja lopulta meinasi palaa vohveleiden lisäksi myös hermot. Jostain syystä silloin taikina ei vain muodostanut minkäänlaista rakennetta, vaan paiston jälkeen repesi aina vohveliraudan eri puolikkaisiin. Käytin kyllä öljyä raudan voiteluun ja taikinassa oli tarpeeksi jauhoja, kokeilin niitä jopa lisätäkin puolivälissä, mutta yksinkertaisesti ei. Näin jälkeenpäin ajateltuna olin unohtanut lisätä rasvaan öljyä, mutta jotenkin kuvittelisin, että se ei voisi niin radikaalisti vaikuttaa lopputulokseen. Noh, ne vohvelit ovat painuneet mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Onpahan jotain mistä kertoa jälkipolville.


Vohveleita on loppujenlopuksi todella yksinkertaista tuunata erilaisiksi versioiksi, joten miksipä sitä ei tekisi. Vohveleista tulee äärimmäisen herkullisia esimerkiksi silloin, kun taikinaan sekoittaa pieneksi kuutioitua omenaa tai päärynää. Suklaavohvelit ovat toki oma lukunsa makujen taivaassa, siksipä suklaa, toisinsanoen kaakao, onkin yksi elementti näissä tiramisuvohveleissa. Ajatus tiramisuvohveliin lähti siitä, että halusin kokeilla käyttää vohvelitaikinassa kahvia. Kahvi sopii loistavaksi pohjaksi niin täytekakkuun kuin kuivakakkuunkin, niin miksi ei sitten vohveleihin. Onko sinulla hyviä ruokien kahvinkäyttövinkkejä?

En halunnut tehdä näistä vohveleista kovinkaan makeita, joten käytin hieman muscovadosokeria, joka tuo täyteläisen paahteista makua tiramisuistamaan kokonaisuutta. Halutessaan muscovadosokerinkin voi korvata esimerkiksi vaahterasiirapilla tai agavella, joista tulee myös sopiva paahteisen tuntuinen maku. Spelttijauhoja käyttäessä taikina tuntuu jäävän jotenkin kummallisen vetiseksi, mutta siitä ei tosiaan kannata huolestua, sillä se kuuluu asiaan. Spelttijauhotaikinat kuuluu aina jättää hieman märemmiksi kuin perusvehnäjauhotaikinat.

Oatlyn kauratuorejuusto sopii mainiosti kaikkeen mahdolliseen, kuten vaikka paksuun amerikkalaistyyppiseen pannaritaikinaan. Niin se sopii myös tiramisuvohvelien päälle mascarponen asemesta. Jos näitä tiramisuvohveleita syö aamupalaksi, kannattaa kauratuorejuusto käyttää ihan vain sellaisenaan, mutta jos haluaa boostata jälkiruokakokemusta, kannattaa kauratuorejuustoa makeuttaa hieman esimerkiksi vaniljasokerilla tai sillä samaisella vaahterasiirapilla. Herkutteluhetkiä!

Tiramisuvohvelit

6 vohvelia

Taikina
2 dl soijamaitoa
2 dl tuoretta vahvaa kahvia
1 appelsiinin kuori raastettuna
2 rkl öljyä
3 rkl muscovadosokeria (tai vaahterasiirappia)
2 dl täysjyväspelttijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
½ tl kanelia
1/4 tl kardemummaa
1 lusikankärjellinen vaniljansiemeniä
ripaus suolaa

öljyä paistamiseen
tarjoiluun marjoja, hedelmiä, kauratuorejuustoa, kanelia

Sekoita soijamaito, kahvi, öljy ja sokeri/makeutus keskenään. Kahvi voi olla tässä kuumaa, joten anna nesteseoksen jäähtyä noin huoneenlämpöiseksi tässä vaiheessa.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jäähtyneeseen nesteeseen. Sekoita taikina hyvin ja anna turvota noin 15 min jääkaapissa.

Paista taikinasta vohveleita öljytyllä vohveliraudalla.
Tarjoile vohvelit marjojen kuten mansikoiden tai vadelmien, hedelmien kuten appelsiinin (jäänyt jäljelle kuoriraasteesta) ja kauratuorejuuston kanssa. Halutessasi voit koristella annoksen kanelilla, kaakaojauheella tai jopa suklaalla.

Kasvistempura 野菜の天ぷら

22. maaliskuuta 2016


Kiinnostaisiko oppia muitakin japanilaista ruokia sushin ja ramenin lisäksi? Kasviksista valmistettu tempura eli huokoisessa, rapeassa taikinakuoressa friteeratut kasvikset ovat mukavaa naposteltavaa, mutta talttuu sillä suurempikin nälkä.


Hyvää alkanutta viikkoa!

Ajattelin, että olisi jälleen hyvä aika tutustua japanilaiseen keittiöön ja ruokakulttuuriin. Tälläkertaa vuorossa on tempura, joka on hyvin suosittu japanilainen ruokalaji. Tempura valmistetaan perinteisesti yleensä kasviksista ja kalasta, jotka kastetaan taikinaan ja uppopaistetaan. Tempura poikkeaa friteerattavista ruuista siinä, että friteeraustaikina ja sen koostumus on äärimmäisen tärkeässä osassa valmistusta. Jos taikina ei ole rapeaa ja huokoista, tempura ei oikein ole tempura. Tempuran tekoa harjoitellaan yleensä hyvin pitkään ja sen valmistukseen sisältyy niin monta kikkakolmosta kuin on valmistajiakin. Monissa paikoissa tempurataikinalle on erityiset salaiset ohjeen, kuten myös friteerausöljyn koostumukselle. Kunnon salatiedettä siis. Mutta kuten olemme jo ehkä oppineet sushistakin, niin monien ruokalajien mestariksi tullaan tekemällä ja etenkin tekemällä pitkään.

Tämä reseptini keskittyy kasvistempuraan eli yasai no tenpuraan,  野菜の天ぷら. Kasvistempuran valmistuksessa voi käyttää oikeastaan mitä tahansa kovaa kasvista, mutta tyypillisimpiä siinä käytettäviä kasviksia, joita suomalaisesta ruokakomerosta löytyy ovat esimerkiksi porkkana, peruna, sipuli, paprika, bataatti, vihreät pavut ja kurpitsa. Eksoottisempiakin raaka-aineita tempurassa tyypillisesti käytetään, joista osaa ei Suomesta löyty kuin hyvällä tuurilla etnisistä kaupoista, niitä ovat esimerkiksi lootusjuuri, shisolehti ja erikoisemmat sienet kuten kuningasosterivinokkaat ja osterivinokkaat. Positiivista on kuitenkin se, että näitäkin tuotteita aina välillä yllätyksekseen löytää tavismarketeista. Noin vuosi sitten ainakin K-supermarketeissa oli kunnon osterivinokasvillitys, jolloin noita sieniä oli kaupoissa parin kuukauden ajan saatavilla lähes koko ajan. Toivotaan, että sama toistuu tänäkin vuonna. 

Seuraavaksi se vaikea osuus, eli taikina ja paistaminen. Tempurataikina valmistetaan nesteestä ja jauhoista (yllättävää?). Yleensä taikina tehdään 1:1 eli esimerkiksi 2 desiä jauhoja ja 2 desiä nestettä. Neste on tyypillisesti jääkylmää vettä, mutta monesti käytetään veden ja kananmunan seosta. Kun taikinaan käyttää kananmunaa, se kuohkeutuu kananmunan ansiosta, tässä ohjeessa korvasin kuohkeutumisen leivinjauheen ja ruokasoodan yhdistelmällä. Tempurataikinassa jauhoina käytetään yleensä vehnäjauhoja, joko erikoishienoja tai karkeampia. Koska olen täysjyvätuotteiden uranuurtaja, käytin tietenkin niitä, mutta lisäsin sekaan hieman maissijauhoja tuomaan hienompaa tekstuuria. 

Että asia ei olisi niin yksinkertainen, voin kertoa, että tempurataikina on äärimmäisen helppoa pilata. Tempurataikinassa ideana on se, että taikinaa sekoitetaan niin vähän kuin mahdollista, ettei vehnän gluteeni rupea muodostamaan sitkoa. Jos sitkoa muodostuu, taikinasta ei tule rapeaa ja kuohkeaa. Taikinan ainesosien tulee olla niin kylmiä kuin mahdollista, että gluteeni ei aktivoidu lämmöstä. Eli kaikessa sekavuudessaan kylmät ainekset, mahdollisimman vähän sekoitusta, klimppit taikinassa kuuluu asiaan. Kuivat ainekset sekoitetaan ensin keskenään, lisätään kylmään veteen ja sekoitetaan pari kertaa. Syömäpuikot on tähän sekoittamiseen hyvä väline, niillä liikettä tulee mahdollisimman vähän. Taikina näyttää ennen käyttöä ällöttävän klimppiseltä, mutta se kuuluu asiaan. Tee taikinaa vain pieni määrä kerrallaan, että se pysyy hyvänä. Ohjeessa ilmoittamani 2dl+2dl on ihan sopiva määrä. Näitä kerrannaisia sitten vain useampi kun tarvii.

Paistoöljyjen käytössä onkin sitten useampaa koulukuntaa ja monissa ravintoloissa on omat paistoöljyseoksensa. Tempura voidaan kuitenkin friteerata ihan rypsiöljyssäkin, mutta maku on parempi, kun käyttää lisäksi seesamiöljyä, jossa on oma pähkinäisen paahteinen maku. Väitetään, että alunperin tempurat friteerattiin kokonaan seesamiöljyssä. Jotta tempurasta ei tulisi ällöttävän löllöä rasvamöykkyä, on ehdottoman tärkeää, että öljy on paiston aikana tarpeeksi kuumaa. Eli jos mahdollista, käytä lämpömittaria, öljyn olisi hyvä olla 160-170 asteista. Älä laita montaa palaa yhtäaikaa kattilaan, tai öljy jäähtyy liikaa. Nostele myös irralliset taikinapalat pois öljystä, etteivät ne tuo palanutta makua. 


Nyt kun tiedämme kaiken tempurasta, mitä on tarpeellista tietää, kokeilkaa ihmeessä. Tempuran valmistus on todella hauskaa puuhaa ja sitä on mukava tehdä yhdessä perheenkin kanssa. Kuumaa öljyä ei tarvitse pelätä, kun käytössä on oikeat välineet, ei vaaratilanteita synny. Kattilan lähellä on hyvä pitää metallista kantta, jotta vaaratilanteissa kattilan pystyy peittämään. Kun ei häslää ja toimii rauhallisesti ja ennenkaikkea tietää mitä tekee, vaaratilanteita ei synny. Valmistele siis kasvikset ja pieni määrä taikinaa etukäteen ja paista muutamaa kasvista kerrallaan. Nostele valmiit tempurat ritilälle valumaan ja tee taikinaa tarvittaessa lisää.

Rennolla otteella niin kyllä se sujuu! Lopputulos on herkullista ja todella palkitsee tekijänsä. Tempurat maistuvat parhaalta heti tuoreeltaan ja dipattuna tempurakastikkeeseen, jonka ohje löytyy alta. Jos innostuit tempurasta, kokeile myös seesaminsiemen-porkkanatempuraani.

Kasvistempura

4-6 annosta

Taikina
1½ dl täysjyvävehnäjauhoja
½ dl maissitärkkelystä
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
2 dl jääkylmää vettä

Kasviksia
kiinteää (vihreä) perunaa
bataattia
kurpitsaa
sipulia
porkkanaa
paprikaa
munakoisoa
sieniä (siitake, (kuningas)osterivinokas...)
lootusjuurta
shisolehtiä

Paistoöljy
n. 5 dl rypsiöljyä
½ dl seesamiöljyä

Lyhykäisyydessään tempuraa tehdään sekoittamalla taikinan ainekset keskenään ja dippaamalla kasvisten paloja siinä ja paistamalla ne 160 asteisessa öljyssä. Käydään kuitenkin yksityiskohtaisemmin läpi, mitä tarkalleen tapahtuu ja tulee tehdä.

Tälle määrälle kasviksia riitti 2x taikinaa

Valmistele ensimmäiseksi kasvikset.
Peruna ja bataatti pestään hyvin, poistetaan rumat kohdat pinnasta, siivutetaan puolen sentin paloiksi ja laitetaan kylmään veteen likoamaan hetkeksi. Liotuksen jälkeen palat kuivataan paperilla. Liotuksella hankkiudutaan eroon ylimääräisestä tärkkelyksestä.

Kurpitsan voi käyttää kuorineenkin, mutta monissa on hyvin kova kuori, näinpä siis kuorimavetisellä saa kätevästi vain ohuen kuorikerroksen pois pinnasta. Siivuta kurpitsasta noin sentin paksuisia paloja, haluamasi kokoisia. Myskikurpitsan kapeasta kohdasta saa kätevän kokoisia puolikkaita.

Sipulia ja porkkanaa käytettäessä tulee ne kuoria ensin ja siivuttaa ½-1 cm paksuisiksi siivuiksi. Sipulin voi laittaa renkainakin. Porkkanan voi pilkkoa "viuhkaksi" puolikkaasta siivusta.


Munakoiso tulee pestä ensin pinnalta hyvin ja pilkkoa puolen sentin siivuiksi ja sitten leikata siivuihin "viuhka", eli ohuita suikaleita, jotka toisesta päästä kiinni toisissaan. Munakoisosta kannattaa tehdä mahdollisimman ohuita siivuja/paloja, muuten iso pala kylmentää öljyä liikaa ja lopputuloksesta tulee öljyinen.


Sienet tulee leikata ohuiksi siivuiksi. Pienet siitakkeet voi käyttää sellaisenaan, kunhan jalan irrottaa. Osterivinokkaat toimivat parhaiten puolensentin siivuina.


Lootusjuuri on vähän tuntemattomampi raaka-aine, jota löytyy hyvin varustelluista etnisistä kaupoista kylmätiskistä/pakkasesta. Lootusjuuri siivutetaan puolensentin siivuiksi, liotetaan viinietikkavedessä ja käytetään.

Shisolehti on japanissa yleinen mintunlehdeltä näyttävä lehti. Ne käytetään ihan sellaisenaan. Shisoja löytyy satunnaisesti suomalaisista marketeista tai sitten etnisistä kaupoista kylmästä. Shison asemesta voi periaatteessa käyttää vaikka pinaattiakin.


Kun kaikki kasvikset on valmisteltu, voi öljyn laittaa lämpenemään. Suosittelen käyttämään paistomittaria tässä, että öljyn lämpötilaa pystyy seuraamaan. Tempurat paistetaan 160-170 asteisessa öljyssä, jos lämpötila laskee tästä alas, kasvikset imevät liikaa öljyä ja lopputulos on vetinen, eikä rapea. 
Sekoita öljyt kasarissa ja laita kuumenemaan.

Kun öljy on lähestulkoon kuumaa, on aika sekoittaa taikina. Taikinaa kannattaa tehdä vain tuo 2dl+2dl kerrallaan, ja tehdä sitten lisää tarvittaessa paiston aikana. 
Tempurataikinasta tulee rapeaa silloin kun käytetyt ainekset ovat todella kylmiä, eikä niitä ole sekoitettu yhtään enenpää kuin pakko.
Eli laita kulhoon jääkylmä vesi. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään ja kaada sitten veden päälle. Sekoita syömäpuikoilla taikinaa noin 10 kertaa, eli jauhot juuri ja juuri sekoittuvat nesteeseen ja sekaan jää klimppejä.


Kun öljy on kuumaa, dippaa kasvis taikinaan ja nosta paistumaan. Älä paista enenpää kuin 2-3 kasvispalaa kerrallaan, ettei öljy jäähdy liikaa. 
Nostele irronneet taikinahippuset pois öljystä sitämukaa kun niitä tulee.
Juureksia tulee paistaa muutama minuutti, että ne pehmenevät ja nopeammin kypsyviä kasviksia sitten 1-2 minuuttia. Taikinapinta ruskistuu hieman ja siitä tulee rapea.
Nosta paistetut tempurat ritilälle valumaan.


Tarjoile tempurat heti lämpiminä tempurakastikkeen (ohje alla) kanssa.



Tempurakastike

2 dl dashia (vettä ja kombua)
3 rkl soijaa
2 rkl miriniä
2 tl ruokosokeria

Valmista dashi liottamalla n. 10x10cm kombun palaa vedessä joko muutama tunti tai jos et ehdi liottaa, kuumenna seosta hitaasti n 20 min ja kunnes se kiehuu, poista kombu.
Sekoita dashiin soija, mirin ja sokeri. Kun sokeri on liuennut, kastike on valmis.

Kauraiset tofunugetit illanistujaisiin ja dipinvalmistusvinkkejä

20. maaliskuuta 2016


Herkuteltavaa napostelupöytään? Nugetit voi valmistaa eläimettömästi tofusta ja kuorruttaa rapeaksi kaurahiutaleilla. Oheen vain muuta dippailtavaa ja herkkupöytä on valmis.


Mukavaa sunnuntaita!

Onko kukaan muu huomannut, että vaikka aurinko on viimepäivinä paistanutkin, ilma ei näytä kovin kirkkaalta. Tuntuu kuin joka paikka olisi täynnä tuota taukoamatta pöllyävää kuivaa katupölyä. Silmäni ovat olleet saharanomaisen kuivat jo viikon. Noh, ehkä se tästä helpottaa viimeistään kesään mennessä. Mutta emme kuitenkaan tule surullisiksi ilkeistä katupölyistä. 

Viikonloppu häämöttelee lopuillaan, mikä ei tietenkään missään nimessä ole este viimehetken herkutteluille. Mutta jos tavoitteena olisi kehitellä jotain mukavaa naposteltavaa illanistujaisiin tai vaikka näin lähitulevaisuutta ajatellen, pääsiäisvieraille tarjottavaksi, niin tässä on minun ehdotukseni. Kaikenlainen sormisyötävä on kätevää ja herkullista. Etenkin minun sydämeni sulattaa dipit ja siihen dipattavat asiat. Parhautta on, kun pöydässä on useaa erilaista laatua, jota voi vapaasti dippailla menemään. Dippailtavaksi käy hyvin monet eri vihannekset kuten porkkana, palsternakka, kurkku, parsa- ja kukkakaali, paprika. Tai miksei vaikka hedelmätkin kuten avokado tai omena. Dippailtavien kasvisten lisäksi kaipaa kuitenkin jotain täyttävämpääkin, joten ohessa yksi idea tällaiseen tarpeeseen.


Viimeaikoina olen innostunut kokeilemaan dippien maustamista itse valmiiden sekoitusten sijaan. Toimivin pohja kasvipohjaiseen dippiin on mielestäni sokeroimaton soijajugurtti tai Oatlyn kaurapohjainen ranskankerma. Soijajugurtista saa helposti perinteistä kermaviilidippiä muistuttavan rakenteen. Dippinä voi käyttää myös loistavasti kikherneistä valmistettavaa hummusta, jota voi puolestaan lisämaustaa käyttämällä esimerkiksi bataattia tai punajuurta pohjana. Myös avokadosta valmistettava guacamole toimii tuhdimpana dippinä. Onko sinulla omia dippisuosikkiasi?

Dipin maustamiseen voi käyttää käytännössä mitä tahansa mistä itse pitää. Esimerkiksi valkosipulimurskaa, tuoreita yrttejä, tuoreita kasviksia kuten kurkkua tai paprikaa, tomaattipyrettä ja ylipäätään maustekaapin sisältöä. Jos pitää hieman tulisemmasta dipistä, voi dippiin tiputella tabascoa tai muuta chilikastiketta. Raikkaan dipin saa käyttämällä sitruuna- tai limemehua tai miksei vaikka viinietikkaa. Yksinkertaisellakin maustamisella dipistä saa varsin toimivan. Oma innostukseni on tällähetkellä valkosipulimurska, ruohosipuli ja valkopippuri. Valkosipuli saattaa helposti olla aika voimakasta, joten sen kaverina voi käyttää jotain makeutintakin, kuten ihan vain sokeria tai pari tippaa jotain siirappia.


Nugetit olivat lapsena suurta herkkuani, sillä ne olivat mukavan mallisia ja miedon makuisia. Nugetti oli helppo ottaa käteen ja syödä aiheuttamatta sen suurempaa sotkua. Nugetin kasvisversio onkin ollut jonkin aikaa hakusessa. Pakastealtaassa myytävät Hälsän Kökin soijanugetit ovat oikein maukkaita, mutta aina ei olisi kiva ostaa tuotteita valmiina. Näinpä siis kehittelin yksinkertaisen, mutta toimivan nugettiversion. Nugettien pääraaka-aineena toimii tofu, joka sitten maustetaan hyvin ja rakennetta parannellaan korppujauhoilla ja perunajauhoilla. Lopuksi nugetit kuorrutetaan kaurahiutaleilla ja paistetaan rapeaksi. Tofunugetit pysyvät hyvin kasassa, joten niitä voi huoletta syödä käsinkin ja dippailla joutumatta pelkäämään, että vähintään puolet nugetista jäisi dippikulhoon.

Kauraiset tofunugetit

12-15 nugettia

300 g maustamatonta tofua
½ dl korppujauhoja (gluteenitonta tarvittaessa)
1 rkl perunajauhoja
2 rkl sitruunamehua
2 kourallista tuoreita yrttejä tai 2 tl kuivattuja (timjami, rosmariini, tilli, basilika)
½ tl yrttisuolaa
½ tl mustapippuria
2 rkl ravintohiivahiutaleita
1 dl kaurahiutaleita
2 tl curryjauhetta

öljyä paistamiseen

Valuta tofusta nestettä hetki esimerkiksi talouspaperiin käärittynä. Lisää tofu, korppujauhot, perunajauhot ja sitruunamehu kulhoon ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. 
Silppua tuoreet yrtit pieneksi. Lisää yrtit, mausteet ja ravintohiivahiutaleet massaan ja sekoita hyvin. Muotoile massasta sopivan kokoisia nugetteja ja painele sitten valmiit nugetit kaurahiutaleissa.
Laita paistinpannulle reilusti öljyä, pohja saa peittyä, ja kuumenna. Kun öljy on kuumaa, lisää kaurahiutaleissa pyöritellyt nugetit pannulle. Paista noin minuutti per puoli, että nugetin pinta kunnolla ruskistuu. 
Kun nugetit ovat sopivan värisiä, ripottele niiden päälle curryjauhetta ja kääntele pannulla. Nosta nugetit talouspaperin päälle kuivumaan ylimääräisestä öljystä.
Tarjoile kastikkeen, kuten yrteillä maustetun soijajugurtin kanssa. Oheen voi kerätä muutakin dipattavaa kuten kurkkua, porkkanaa, tomaatteja, parsa- tai kukkakaalin kukintoja yms.

Blogger Widget